Urheilufysioterapia

Mitä on urheilufysioterapia?

Valmentautumisen tukeminen

Valmentajan auttaminen, tukeminen & kehittäminen

Urheilijan auttaminen, tukeminen & kehittäminen

Kulttuurin kehittäminen

Urheilufysioterapialla pyritään:

  • ylläpitämään ja saavuttamaan urheilijan optimaalinen toimintakyky.
  • lisäämään urheilijan harjoitettavuutta
  • lisäämään urheilijan suorituskykyä
  • vähentämään loukkaantumisherkkyyttä


Kuka hyötyy urheilufysioterapiasta?

Ylläolevan kaavion mukaisesti urheilufysioterapiasta on hyötyä käytännössä kaikille urheilijoille. Kunkin urheilijan nykytilanne määrittää missä kohtaa jatkumoa yksilö menee. Luonnollisesti jokainen toivoo pystyvänsä urheilemaan "vihreällä alueella" ilman häiritseviä oireita tai vammoja, mutta valitettavan usein lajista riippumatta urheilija joutuu kohtaamaan vaivoja. Urheilufysioterapian sisällön määrittääkin onko urheilija terve, oireileva vai loukkaantunut.

Terve urheilija:

Terveen urheilijan kohdalla urheilufysioterapialla voidaan kehittää monipuolisesti kehon toimintaa. Harjoittelun avulla esim. pienennetään loukkaantumisriskiä ja optimoidaan urheilijan toimintakykyä. Fysioterapeutin tutkimusten kautta pystytään löytämään mahdolliset "heikot lenkit", jotka estävät tehokkaammat suoritukset urheilussa. Esimerkiksi videon avulla nähdään kuva kuvalta lajissa tapahtuvia liikesuorituksia, joita fysioterapeutti pystyy analysoimaan. Analyysissä nähdään miten kehon liiketoimintaketjut toimivat yhdessä erilaisten liikkeiden aikana (esim. pallon potkaisu tai heitto). Todella harvassa liikkeessä on kyse yksittäisen nivelen tai lihaksen toiminnasta. On siis erittäin tärkeää, että urheilijan keho toimii optimaalisesti lajin vaatimien suoritusten kannalta.

Oireileva urheilija:

Urheilija saattaa oireilla monin tavoin, vaikka harjoittelisi normaalisti. Usein oireilu (esim. kipu) alkaa lisääntyä hiljalleen ja kuin huomaamatta alkaakin vaikuttaa suorittamiseen. Harjoittelua on hyvä muokata ja säännöstellä eri tavoin esim. kivun ollessa läsnä. Kiputilojen ilmaantuessa kannattaa antaa fysioterapeutin tutkia urheilijan liikettä, jotta löydetään mahdolliset tekijät kipujen taustalla. Kivut voivat olla seurausta pitkään jatkuneesta virheellisestä kuormituksesta. On tärkeää muistaa, että oireileva tai loukkaantunut urheilija ei tarvitse lepoa, vaan muokattua kuormitusta. Murrosikä ja pituuskasvu (erityisesti kasvun huippuvaihe) ovat vaiheita, jolloin oireilua esiintyy ja on usein tarvetta harjoittelun säännöstelyyn. Säännöstely voi olla esimerkiksi yhden lajiharjoituksen väliin jättäminen ja oheisharjoittelun suorittaminen fysioterapeutin ohjeilla. 

Loukkaantunut urheilija:

Loukkaantumisriskiä pystytään pienentämään urheilussa monin keinoin, mutta kaikkia vammoja ei ole mahdollista ennaltaehkäistä. Loukkaantumisen sattuessa on ensiarvoisen tärkeää huolehtia laadukkaasta kuntoutuksesta. Kuntoutusvaiheessa voidaan tehdä valtava karhunpalvelus, jos se laiminlyödään. Vamman jälkeisessä harjoittelussa ei ole kyse pelkästään esim. sen nyrjähtäneen nilkan kuntouttamisessa, vaan kokonaisvaltaisesta harjoittelusta. Tällä tarkoitan sitä, että urheilijan palatessa lajiharjoitteluun on hän vähintään samassa (mieluiten paremmassa) kunnossa, kuin ennen loukkaantumista. Käytännössä siis kuntoutusvaiheen aikana hoidetaan kuntoon vamma ja samalla ylläpidetään/kehitetään fyysisiä ominaisuuksia. Urheilija palaa siis paremmassa kunnossa fyysisesti, kuin ennen loukkaantumista.


Lisätietoa urheilijan maksuttomasta alkukartoituksesta